Tekoälysäädöksen artikla 4: mitä tekoälylukutaito tarkoittaa työpaikalla
Digitaalinen omnibus muutti tekoälysäädöksen artiklaa 4 heinäkuussa 2026. Katso, mitä tekoälylukutaidon tukeminen vaatii, keitä se koskee ja kuka sitä valvoo.
Päivitetty
Lyhyesti
EU:n tekoälysäädöksen eli asetuksen (EU) 2024/1689 artikla 4 koskee tekoälylukutaitoa. Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää säädöksestä nimeä EU:n tekoälyasetus. Artiklaa on sovellettu 2.2.2025 alkaen. Digitaalinen omnibus eli asetus (EU) 2026/1744 tuli voimaan 27.7.2026 ja kirjoitti artiklan uudelleen: tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on toteutettava toimenpiteitä, joilla tuetaan henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämistä. Tiettyä osaamistasoa ei enää vaadita.
Moni suomenkielinen ohje kertoo yhä, että työnantajan on varmistettava henkilöstön riittävä tekoälylukutaito. Se oli alkuperäinen sanamuoto, ja se ei ole enää voimassa. Velvoite on edelleen olemassa, mutta se on muuttunut tulosvelvoitteesta keinovelvoitteeksi: sinun on tehtävä jotain, mutta sinun ei tarvitse taata tiettyä tasoa jokaiselta työntekijältä.
Mitä tekoälylukutaito on
Tekoälysäädöksen 3 artiklan 56 kohta määrittelee tekoälylukutaidon taidoiksi, tiedoiksi ja ymmärrykseksi, joiden avulla tarjoajat, käyttöönottajat ja ne, joihin tekoäly vaikuttaa, voivat ottaa tekoälyjärjestelmiä käyttöön tietoon perustuen ja tulla tietoisiksi tekoälyn mahdollisuuksista, riskeistä ja sen mahdollisesti aiheuttamista haitoista.
Työpaikalla tämä tarkoittaa arkisia asioita. Työntekijä ymmärtää, että kielimalli voi keksiä lähteen tai luvun. Hän tietää, mitä tietoa työkaluun saa syöttää ja mitä ei. Hän osaa tarkistaa tuloksen ennen kuin lähettää sen asiakkaalle. Ja hän tunnistaa tilanteen, jossa tekoälyn käyttö on kiellettyä tai jossa siitä on kerrottava.
Keitä artikla 4 koskee
Artikla koskee tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttöönottajia. Käyttöönottaja on se, joka käyttää tekoälyjärjestelmää valvonnassaan, muuten kuin henkilökohtaisessa, muussa kuin ammatillisessa toiminnassa (3 artiklan 4 kohta). Kun yrityksesi työntekijät käyttävät työssään esimerkiksi ChatGPT:tä, Copilotia tai tekoälyä sisältävää asiakaspalveluohjelmistoa, yrityksesi on todennäköisesti käyttöönottaja.
Toimenpiteet kohdistuvat henkilöstöön ja muihin henkilöihin, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä yrityksen puolesta. Artikla ei katso toimialaa eikä yrityksen kokoa, joten se koskee myös pientä yritystä, joka käyttää tekoälyä työssään.
Mitä digitaalinen omnibus muutti
Alkuperäinen artikla 4 edellytti toimenpiteitä, joilla varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla riittävä tekoälylukutaito. Muutettu artikla puhuu toimenpiteistä, joilla tuetaan tekoälylukutaidon kehittämistä. Riittävän tason vaatimus poistui. Muutettu artikla myös velvoittaa komission ja jäsenvaltiot tukemaan tarjoajien ja käyttöönottajien toimia, esimerkiksi julkaisemalla käytännön esimerkkejä.
Muutos ei poista velvoitetta. Jos yrityksesi ei ole tehnyt mitään, se ei täytä uuttakaan sanamuotoa. Muutos tarkoittaa, että tukitoimia on tehtävä, mutta yksittäisen työntekijän osaamistasoa ei tarvitse taata. Tämä on oma tulkintamme: velvoite muuttui tulosvelvoitteesta keinovelvoitteeksi.
Kuka valvoo artiklaa 4 Suomessa
Artiklan 4 valvonta ja täytäntöönpano alkoivat elokuussa 2026. Suomen kansallinen laki (1377/2025) tuli voimaan 1.1.2026. Se antaa kiellettyjen käytäntöjen eli artiklan 5 valvonnan tietosuojavaltuutetulle ja artiklan 50 avoimuusvelvoitteiden valvonnan Traficomille, mutta artiklalle 4 se ei nimeä valvovaa viranomaista eikä seuraamusta.
Tekoälysäädöksen 99 artikla ei määrää artiklalle 4 EU-tason sakkoa, mutta jäsenvaltio voi säätää sille seuraamuksen. Suomen laki 1377/2025 ei sitä tee. Tämä ei tee artiklasta merkityksetöntä. Kun viranomainen arvioi muuta rikkomusta, se voi ottaa huomioon organisaation toteuttamat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet (99 artiklan 7 kohdan g alakohta). Lisäksi tekoälylukutaito on käytännössä edellytys muiden velvoitteiden noudattamiselle: työntekijä, joka ei tunne artiklan 5 kieltoja, ei myöskään osaa välttää niitä.
Mitä käytännössä kannattaa tehdä
Komission tekoälylukutaitoa koskevan kysymys–vastaus-aineiston mukaan erillistä todistusta ei tarvita, ja organisaatio voi pitää sisäistä kirjaa koulutuksista ja ohjeistuksesta. Järkevä toteutus on kevyt mutta suunnitelmallinen.
- Kartoita, mitä tekoälytyökaluja yrityksessä käytetään ja kuka niitä käyttää
- Tunnista roolit: tavallinen käyttäjä, tekoälyä hankkiva tai käyttöön ottava, ja tekoälyä kehittävä tarvitsevat eri asioita
- Opeta perusteet: miten kielimallit toimivat, miksi ne erehtyvät ja miten tulos tarkistetaan
- Ohjeista tietojen käsittely: mitä luottamuksellista tietoa tai henkilötietoa työkaluun ei syötetä
- Kerro kielletyt käytännöt (artikla 5) ja avoimuusvelvoitteet (artikla 50) siinä laajuudessa, kuin ne koskevat työtänne
- Kirjaa tehdyt toimet päivämäärineen ja päivitä sisältöä, kun työkalut tai sääntely muuttuvat
Tekoälylukutaito ja muut velvoitteet
Artikla 4 ei ole ainoa kohta, joka koskee tekoälyä käyttävää työnantajaa. Artiklan 50 avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen, mutta ennen sitä markkinoille tulleilla generatiivisilla järjestelmillä on 50 artiklan 2 kohdan merkintään aikaa 2.12.2026 asti. Lisäksi esimerkiksi syväväärennöksistä on kerrottava (50 artiklan 4 kohta). Suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimukset tulevat sovellettaviksi omnibusin jälkeen liitteen III järjestelmille 2.12.2027 ja liitteen I järjestelmille 2.8.2028. Jos työnantaja ottaa käyttöön suuririskisen järjestelmän työpaikalla, työntekijöille ja heidän edustajilleen on kerrottava siitä etukäteen (26 artiklan 7 kohta).
Näin Cyberact auttaa
Cyberactissa tekoälylukutaito on oma polkunsa: miten mallit toimivat, missä ne pettävät, miten niitä käytetään turvallisesti ja mitä tekoälysäädös käytännössä edellyttää. Oppitunti kestää kaksi minuuttia, ja hallintanäkymä kirjaa tehdyt toimet päivämäärineen. Aloita ilmaiseksi osoitteessa cyberact.io: tili on käytössä heti.
Lähteet
Tarkistettu primäärilähteistä 24.9.2026.
- Tekoälysäädös, asetus (EU) 2024/1689, EUR-Lex: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj
- Digitaalinen omnibus, asetus (EU) 2026/1744, EUR-Lex: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2026/1744/oj
- Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta 1377/2025, Finlex: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2025/1377
- Euroopan komissio, AI literacy – questions and answers: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/faqs/ai-literacy-questions-answers
- Komission AI Act Service Desk (artiklan 4 sivulla on vielä omnibusia edeltävä teksti): https://ai-act-service-desk.ec.europa.eu/en/ai-act/article-4
Usein kysyttyä
- Onko tekoälykoulutus pakollista työnantajalle?
- Tekoälysäädöksen artikla 4 velvoittaa tekoälyä käyttävän yrityksen toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tuetaan henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämistä. Koulutus on tavallisin tällainen toimenpide, mutta tiettyä kurssia, kestoa tai osaamistasoa ei vaadita.
- Mitä digitaalinen omnibus muutti artiklassa 4?
- Asetus (EU) 2026/1744 tuli voimaan 27.7.2026. Aiempi vaatimus varmistaa riittävä tekoälylukutaito korvattiin velvoitteella tukea tekoälylukutaidon kehittämistä. Tiettyä tasoa ei tarvitse taata kenellekään.
- Voiko artiklan 4 laiminlyönnistä saada sakon Suomessa?
- Tekoälysäädös ei määrää artiklalle 4 EU-tason sakkoa, eikä Suomen laki 1377/2025 nimeä sille valvovaa viranomaista eikä seuraamusta. Tehdyt toimet voivat kuitenkin vaikuttaa, kun viranomainen arvioi muuta rikkomusta.
- Tarvitaanko tekoälylukutaidosta sertifikaatti?
- Ei. Komission kysymys–vastaus-aineiston mukaan erillistä todistusta ei tarvita, ja organisaatio voi pitää sisäistä kirjaa koulutuksista ja ohjeistuksesta.
- Koskeeko artikla 4 pientä yritystä?
- Kyllä, jos yritys käyttää tekoälyjärjestelmiä työssään. Artikla ei katso kokoa eikä toimialaa. Muutettu artikla velvoittaa lisäksi komission ja jäsenvaltiot tukemaan yritysten toimia, esimerkiksi julkaisemalla käytännön esimerkkejä.
Lue myös
Koulutus, jonka henkilöstö käy loppuun
Cyberact opettaa tietoturvaa ja tekoälyn käyttöä kaksi minuuttia päivässä ja pitää kirjaa siitä, mitä kukin osaa.